Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajalla on oikeus tehdä omalla kustannuksellaan muutoksia osakehuoneistossa, jota hän hallitsee osakeomistuksensa nojalla. Osakkeenomistajan hallitsemaksi huoneiston osaksi katsotaan myös parveke, johon on kulkuyhteys vain osakehuoneiston kautta. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä toisin parvekkeen hallintaoikeudesta ja kunnossapitovastuusta.
Osakkeenomistajan oikeus muutostöihin ei ole ehdoton, ja esimerkiksi parvekkeen osalta oikeutta muutostöihin voi rajoittaa se, miten muutos vaikuttaa kiinteistön ulkonäköön tai yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluviin rakennuksen osiin. Osakkeenomistajalla on kuitenkin lähtökohtaisesti oikeus toteuttaa muutostyöt hallitsemassaan huoneiston osassa.
Muutostyön on oltava yhtiöjärjestyksessä määrätyn osakehuoneiston käyttötarkoituksen mukainen ja osakkeenomistajan on huolehdittava, että se suoritetaan hyvän rakennustavan mukaisesti. Hyvän rakennustavan noudattaminen tarkoittaa, että sekä muutostyöprosessin että lopputuloksen tulee olla hyvän rakennustavan mukaisia. Hyvä rakennustapa edellyttää ennen kaikkea rakentamista ohjaavien lakien, Suomen rakentamismääräyskokoelman ja kuntien rakennusjärjestysten noudattamista. Hyvää rakennustapaa määrittävät tämän pakottavan normiston lisäksi rakennusalan itsensä määrittämät, lakeja täydentävät laatuvaatimukset kuten RT-ohjekortit, rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset (RYL) ja Suomen Rakennusinsinööriliiton ohjeet. Hyvän rakennustavan toteutumista arvioidaan muutostyön suorittamisajankohtana voimassa olevien säännösten ja ohjeiden mukaan.
Laki edellyttää osakkeenomistajaa ilmoittamaan muutostyöstä etukäteen kirjallisesti hallitukselle tai isännöitsijälle, jos se voi vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkeenomistajan vastuulla olevaan kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osaan taikka yhtiön tai toisen osakkeenomistajan osakehuoneiston käyttämiseen.
Yhtiö tai toinen osakkeenomistaja voi asettaa muutostyölle ehtoja, jos työ voi vahingoittaa rakennusta tai aiheuttaa muuta haittaa yhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle. Tällaisten ehtojen on kuitenkin oltava tarpeen rakennuksen vahingoittumisen tai muun haitan välttämiseksi tai korvaamiseksi. Yhtiö tai toinen osakkeenomistaja voi kieltää muutostyön, jos työn suorittaminen olisi kohtuutonta, kun otetaan huomioon aiheutuvan haitan määrä ja osakkeenomistajalle koituva hyöty. Lähtökohtana on, että haitan tai vahingon aiheutumisen on oltava yleisesti arvioiden todettavissa, jotta se voi oikeuttaa yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kieltämään muutostyön. Vain vähäistä suurempi haitta tai vahinko voi johtaa siihen, että muutostyölle tarvitaan yhtiön tai osakkeenomistajan suostumus.
Käytännössä haitan arvioinnissa rakennuksen ulkonäköön vaikuttavaan muutokseen rinnastetaan myös osakkeenomistajahallinnassa olevalle pihalle tai parvekkeelle tehtävät laitteet ja rakennelmat, jotka vaikuttavat olennaisesti kiinteistön ulkonäköön. Tällaisen ulkonäköhaitan (kuten myös eräiden muiden mahdollisten haittojen) arviointi saattaa tapauksesta riippuen tulla merkityksellisesti esimerkiksi arvioitaessa asunto-osakeyhtiölain näkökulmasta osakkeenomistajan oikeutta sijoittaa parvekkeelleen ilmalämpöpumppu. Toisaalta osakkeenomistajalle ilmalämpöpumpun asentamisesta saamana hyötynä on otettava huomioon huoneiston viilentyminen kesäisin.
Jos yhtiö tai toinen osakkeenomistaja kieltää muutoksen, tuomioistuin voi kuitenkin oikeuttaa osakkeenomistajaa tekemään muutoksen, jos sen kieltäminen olisi kohtuutonta. Vastaavasti mikäli yhtiö tai toinen osakkeenomistaja on asettanut suostumuksessaan muutostyölle ehtoja, voi tuomioistuin muuttaa suostumuksen ehtoja ja oikeuttaa osakkeenomistajan hakemaan tarvittavan viranomaisluvan, mikäli ehdot johtaisivat osakkeenomistajan kannalta kohtuuttomuuteen. Kohtuuttomuusharkinnassa merkitystä on yhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle aiheutuvan haitan määrällä ja toisaalta muutostyöstä osakkeenomistajalle koituvalla hyödyllä.
Aina ei ole selvää, onko osakkeenomistajalla oikeus toteuttaa huoneistossaan haluamansa muutostyö, kuten ei ole myöskään selvää, miten muutostyö on sallittua toteuttaa teknisesti. Muutostöiden toteuttamiseen liittyvistä juridisista kysymyksistä onkin kannattavaa konsultoida oikeudellista asiantuntijaa ja riitatilanteissa on suositeltavaa asioida vastapuolen kanssa tarvittaessa asiamiehen välityksellä.