Osituksen tarkoituksena on selvittää aviopuolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö ja tasata puolisoiden väliset varallisuussuhteet avioliiton päättyessä avioeroon tai toisen puolison kuolemaan. Aviovarallisuusoikeudessamme vallitsevan puolittamisperiaatteen mukaisesti omaisuuden säästö jaetaan tasan kummallekin osapuolelle, ellei rajoittavaa avioehtoa ole tehty. Mikäli puolisoiden omaisuuden säästö ei ole yhtä suuri, enemmän omistava puoliso suorittaa tasinkoa toiselle.
Puolittamisperiaatteesta voidaan kuitenkin poiketa tietyin edellytyksin. Avioliittolain 103 § 2 momentissa säädetään lesken tasinkoprivilegistä, jonka perusteella leski voi kieltäytyä luovuttamasta tasinkoa kuolinpesälle. Tällöin ositus toimitetaan niin, että leski ja ensin kuolleen puolison kuolinpesä pitävät kumpikin omaisuutensa.
Mikäli lainvoimaista ositusta ei ole tehty ennen lesken kuolemaa, lesken kuolinpesä ei voi vedota lesken tasinkoprivilegiin, eli oikeuteen olla luovuttamatta tasinkoa ensin kuolleen puolison kuolinpesälle. Tämä voi tuoda yllätyksen lesken perillisille tilanteessa, jossa puolisoilla ei ole yhteisiä lapsia. Asetelma voi tulla vastaan ns. uusioperheissä.
Vaikka leski ehtisikin vedota tasinkoprivilegiin, oikeus ei periydy lesken lapsille, mikäli leski kuolee ennen osituksen toimittamista. Tapauksessa KKO 2001:12 korkein oikeus linjaa, että eloonjääneen puolison ilmoitus vetoamisestaan tasinkoprivilegiin raukeaa, mikäli eloonjäänyt puoliso kuolee ennen osituksen loppuun saattamista. Korkein oikeus toteaa, että säännöksen tarkoitus on suojata nimenomaan eloonjäänyttä puolisoa.
Korkeimman oikeuden kanta saattaa johtaa epätarkoituksenmukaisiin tilanteisiin, joissa ensiksi kuolleen puolison perilliset pitkittävät osituksen toimittamista tasinkoprivilegin sivuuttamiseksi. Lesken on hyvä tiedostaa oikeutensa vaatia osituksen välitöntä toimittamista.
Aviopuolisoiden on tärkeä tiedostaa, ettei lesken tasinkoprivilegi siirry lesken perillisille molempien puolisoiden kuoltua. Kyseessä on lesken henkilökohtainen oikeus. Puolisoiden elinaikana tilanteeseen voidaan varautua avioehtosopimuksella. Myös erilaiset vakuutukset edunsaajamääräyksineen voivat antaa mahdollisuuden suunnitella jäämistöomaisuuden jakoa.
Oikeudellisesti asiat voivat mennä hankaliksi, minkä vuoksi ei toivottujen tilanteiden välttämiseksi kannattaakin turvautua asiantuntija-apuun.
Helsingissä 22.1.2021
Satu Saarikoski