Työoikeus

Työnantajan velvollisuus tarjota muuta työtä

Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus voidaan irtisanoa vain asiallisesta ja painavasta syystä. Jos työnantaja irtisanoo työntekijän taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla, on tarjolla olevan työn oltava vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi (työsopimuslain TSL 7 luvun 3 §).

Ennen irtisanomista työnantajan on kuitenkin selvitettävä oma-aloitteisesti, onko irtisanomisuhan alla olevalle työntekijälle mahdollista tarjota muuta työtä. Jos uudelleensijoitus tai -koulutus on mahdollista, ei työ ole sillä tavoin vähentynyt, että työntekijä voitaisiin irtisanoa taloudellisin ja tuotannollisin syin. Uudelleensijoitus tai -koulutusvelvollisuus on osa työntekijän irtisanomissuojaa.

Työnantajan on tarjottava työntekijälle ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä. Jos tällaista työtä ei ole, on työnantajan tarjottava työntekijälle muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä (TSL 7 luku 4.1 §). Tarjottavassa työssä ratkaisevaa ei ole toimen nimike, vaan työntekijän soveltuvuus uuteen tehtävään sekä hänen hoitamansa työtehtävät. Vaikka uusi ja vanha tehtävä eroaisivat toisistaan esimerkiksi työnkuvan tai palkkauksen osalta, työnantaja on velvollinen selvittämään työntekijän työllistämis- ja koulutusmahdollisuudet tehtävään.

Mikäli työnantaja etsii samanaikaisesti muuhun tehtävään työntekijää, irtisanomisuhan alainen työntekijä on etusijalla tehtävään, vaikka ulkopuolinen hakija olisi häntä pätevämpi. Riittää, että irtisanomisuhan alainen työntekijä kykenee työhön (KKO 2000:59). Työnantajan on selvitettävä mahdollisuus tarjota työntekijälle työtä myös muista määräysvallassaan olevista yrityksistä tai yhteisöistä (TSL 7 luku 4.3 §).

Työn tarjoamisvelvollisuus koskee myös työtä, johon irtisanomisuhanalainen työntekijä voidaan kohtuudella kouluttaa. Koulutusvelvollisuus ei esimerkiksi rajoitu perehdyttämiseen, mutta ei toisaalta yllä ammatilliseen peruskoulutukseen. Työntekijällä tulee olla perusvalmiudet suoriutua työstä. Koulutusvelvollisuutta arvioitaessa otetaan huomioon esimerkiksi työnantajan taloudelliset edellytykset sekä työntekijän soveltuvuus koulutukseen. Työnantajan työntarjoamisvelvoitteen kohtuullisuus arvioidaan aina yksittäistapauksittain käyttäen kokonaisharkintaa.

Työtä katsotaan tarjotuksi vain tietyin edellytyksin. Oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä on katsottu, että ilmoitus yhtiössä yleisesti haettavana olleista työpaikoista ei ole riittävä toimenpide työn tarjoamisvelvoitteen täyttämiseksi, vaan työtä on tarjottava henkilökohtaisesti ja selvin ehdoin vaihtoehtona työntekijän irtisanomiselle. Jos on kyse suuresta työnantajasta ja lukuisista irtisanottavista, riittävänä on pidetty avoimien työpaikkojen tarjoamista kaikille (TT 2013:106). Tällaisessa tilanteessa työnantajan tulee työtä tarjotessaan ilmoittaa ainakin työtehtävä, työaika, työpaikka sekä palkkaus.

Voidaan siis sanoa, että työnantajan työn tarjoamisvelvollisuus on melko laaja. Työntekijä ei voi kuitenkaan vaatia sijoittamistaan mihin tahansa tehtävään, jos hän ei todellisuudessa ole siihen pätevä. Lisäksi uudelleensijoitus- ja koulutusvelvollisuus koskee vain avoinna olevaa uutta työtä – työnantajan ei tarvitse luoda uusia työtehtäviä työllistääkseen irtisanomisuhan alla olevan.

On tärkeää, että työnantaja huolehtii työn tarjoamisvelvollisuudestaan. Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän ja laiminlyö työn tarjoamisvelvollisuuden, on kyseessä lainvastainen irtisanominen, joka synnyttää 3–24 kuukauden palkkaa vastaavan korvausvastuun työnantajalle.

 

Helsingissä 19.2.2021

Josefiina Tyyskä

Työntekijän kilpailukieltosopimukseen uudistuksia

Työsopimuslain 3 luvun 3 §:n mukaan työntekijä ei saa tehdä sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka työn luonne ja työntekijän asema huomioon ottaen ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Tämä kilpailukielto sitoo työntekijää työsuhteen ajan. Jos työnantaja haluaa, että kilpailukielto on voimassa myös työsuhteen päättymisen jälkeen, on solmittava erillinen kilpailukieltosopimus.

Kilpailukieltosopimus on vapaamuotoinen sopimus työnantajan ja työntekijän välillä. Sopimuksen tarkoituksena on rajoittaa työntekijän oikeutta siirtyä kilpailijalle töihin tai harjoittaa itse kilpailevaa toimintaa työsuhteen päättymisen jälkeen. Kilpailukieltosopimus voidaan tehdä joko työsuhteen alkaessa tai sen aikana.

Kilpailukieltosopimuksesta säädetään työsopimuslain 3 luvun 5 §:ssä. Lain mukaan sopimus voidaan tehdä vain työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä. Erityisen painavan syyn arvioinnissa on huomioitava muun muassa työnantajan toiminnan laatu ja se, onko työnantajalla erityinen tarve suojata liike- tai ammattisalaisuuksiaan. Myös työntekijän asemalla tai työn luonteella voi olla arvioinnissa merkitystä. Mitä enemmän työntekijä on tekemisissä salassa pidettävien tietojen kanssa, sitä helpommin kilpailukieltosopimuksen olemassaololle voidaan löytää painavia perusteita.

Työsopimuslain mukaan kilpailukieltosopimus voidaan solmia pääsääntöisesti enintään kuuden kuukauden ajaksi. Mikäli työntekijä saa kohtuullisen korvauksen kilpailukieltosopimuksesta aiheutuneesta haitasta, on mahdollista pidentää kilpailukiellon voimassaoloaikaa enintään vuodeksi. Tällä hetkellä työntekijälle ei siis tarvitse maksaa korvausta alle kuuden kuukauden pituisesta kilpailukieltosopimuksesta.

Vuoden 2020 marraskuussa annettiin hallituksen esitys eduskunnalle kilpailukieltosopimuksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi. Hallituksen esityksessä esitetään, että työnantajan maksuvelvollisuus ulotetaan koskemaan kaikkia kilpailukieltosopimuksia riippumatta sopimuksen pituudesta. Korvauksen määrä olisi 40 % työntekijän normaalista kuukausipalkasta, kun kilpailukieltosopimus olisi voimassa enintään kuusi kuukautta. Tätä pidempien kilpailukieltosopimusten osalta maksuvelvollisuus olisi 60 % normaalista kuukausipalkasta. Korvausta tulisi maksaa koko rajoitusajalta.

Lisäksi säädettäisiin työnantajan oikeudesta irtisanoa kilpailukieltosopimus työsuhteen kestäessä, jos olosuhteiden muuttuessa sopimusta ei enää nähtäisi tarpeelliseksi. Työsuhteen lakattua irtisanominen ei olisi enää mahdollista. Muutosten on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2022.

Helsingissä 12.2.2021

Anette Enroos