Asianajajat ovat rahanpesulain nojalla velvollisia ilmoittamaan rahanpesuepäilystä. Rahanpesulain 1 luvun 2 §:n 12 kohdassa on määritelty ne toimeksiannot, joita hoitaessa asianajajan on noudatettava rahanpesulain säännöksiä. Tällaisia toimeksiantoja ovat esimerkiksi asiakkaan rahavarojen hoitaminen sekä kiinteistöjen ostaminen tai myynti.
Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskus vastaa rahanpesuilmoitusten vastaanottamisesta. Poliisin kehittämät rahanpesuindikaattorit antavat apua rahanpesun ilmoitusvelvollisuuden täyttymisen arvioimisessa. Rahanpesuindikaattoreita ovat esimerkiksi väärennetyt tai epäilyttävät henkilöllisyystodistukset ja asiakirjat, henkilön tai yrityksen kotimaa sekä pyydetyn lisäselvityksen laiminlyönti. Ilmoitusvelvollisuus velvoittaa asianajajan ja hänen apulaisensa tekemään ilmoituksen viipymättä siitä, kun epäilyttävä liiketoimi havaitaan.
Esimerkkinä epäilyttävästä toimesta voi olla tilanne, jossa päämies ottaa yhteyttä ulkomailta, ja pyytää oikeudellista apua lainan velkomiseen Suomessa asuvalta velalliselta. Asianajajan on tunnistettava päämiehensä luotettavalla tavalla. Poliisin rahanpesuindikaattorien mukaan tilanteessa, jossa päämies on kotoisin ETA-alueen ulkopuolelta, rahanpesun riski on suurempi. Lisäksi rahanpesun mahdollisuuteen viittaa se, jos päämiehen toimittamat asiakirjat ovat ristiriidassa hänen kertomaansa, tai henkilö välttää vastaamasta lisäkysymyksiin tapahtumista ja tapauksen osapuolista. Rahanpesua voidaan tavoitella asianajotoimiston avulla esimerkiksi pyytämällä maksujen suorittamista asiakasvaratilin kautta.
Mikäli rahanpesuilmoituksen tekemisen edellytys täyttyy ja liiketoimen tai suorituksen taloudellinen arvo on yli 1000 euroa, ylittyy rahanpesuilmoituksen tekemisen kynnys. Tällöin ilmoitusvelvollisen on tehtävä ilmoitus poliisille, joka selvittää, onko kyseessä rahanpesutapaus.
Rahanpesulaki ei velvoita ilmoituksen tekijää lopettamaan toimeksiantoa, sillä rahanpesuilmoituksen tekeminen ei vielä tarkoita rahanpesun tai muutoin lain vastaisen toiminnan käsillä oloa. Toimeksiannosta tulee kuitenkin luopua asianajajaliiton tapaohjeiden perusteella, mikäli asiakas menettelee vilpillisesti, asiakkaan ja asianajajan välille on asiakkaan menettelyn vuoksi syntynyt luottamuspula tai muuten on olemassa erityinen syy toimeksiannosta luopumiseen. Erityisiä syitä ovat ainakin, jos asiakas vielä asianajajan huomautuksen jälkeenkin on asianajajan kanssa olennaisesti eri mieltä siitä millä tavalla tehtävää pitäisi hoitaa, jos asiakas toimii olennaisesti vastoin asianajajan neuvoa tai laiminlyö olennaisesti myötävaikutusvelvollisuutensa, käyttäytyy epäasiallisesti tai rasittaa asianajajaa kohtuuttomasti, tai jättää maksamatta asianajajan esittämän laskun.
Tilanteessa, jossa rahanpesuilmoitus on tehty, voidaan toimeksianto lopettaa luottamuspulan takia, mikäli päämies ei ole antanut luotettavaa selvitystä henkilöllisyydestään ja toimeksiantoon liittyvistä tapahtumista tai osapuolista. Mikäli päämies ei maksa hänelle asetettua ennakkolaskua, on tämä myös peruste toimeksiannon päättämiseen.
Helsingissä 16.7.2020
Inkeri Koski