Asianomistajalla tarkoitetaan rikoksen uhria, joita voivat olla luonnolliset henkilöt ja yhteisöt rikoksen luonteesta riippuen. Asianomistajilla on paljon merkittäviä oikeuksia, joista ei tavallisesti mainita tai tiedetä. Tällä hetkellä asianomistajan prosessuaalisen aseman voidaan katsoa olevan Suomessa hyvä.
Rikosvastuun toteutumisesta huolehtiminen on viranomaistehtävä: Poliisin vastuulla on suorittaa esitutkinta ja syyttäjän vaatia rangaistusta tuomioistuimessa. Asianomistaja voi yhtyä syyttäjän rangaistusvaatimuksiin ja itsekin nostaa syytteen rikoksesta, jos syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta tai syyttäjä on päättänyt esitutkinnan lopettamisesta tai keskeyttämisestä.
Yksityishenkilö, yritys, yhdistys tai muu yhteisö voi vaatia oikeudenkäyntikulujensa korvaamista syytetyltä. Lisäksi oikeusturvavakuutus saattaa korvata avustamisen myös rikosoikeudenkäynnissä. Yksityishenkilöasianomistajan asemaa on parannettu muun muassa laajentamalla mahdollisuutta saada valtion varoin kustannettua oikeudellista apua. Määrätty avustaja on mahdollista saada rikosasioissa, joissa rikoksen uhrin avun tarve on erityisen suuri, kuten seksuaali- ja läheisväkivaltarikoksissa. Tuomioistuin voi määrätä asianomistajalle oikeudenkäyntiavustajan esitutkintaa ja oikeudenkäyntiä varten myös muissa henkeen, terveyteen ja vapauteen kohdistuvissa rikosasioissa. Pienituloisen yksityishenkilön on mahdollista saada valtion oikeusapua muutoinkin tuomioistuimessa käsiteltävään asiaan.
Rikoksesta aiheutuneista vahingoista asianomistajalla on oikeus vaatia rikoksentekijältä korvausta. Vahingonkorvausvaatimus käsitellään tavallisesti rikosasian yhteydessä, mutta syyttäjä voi asianomistajan pyynnöstä ajaa hänen korvausvaadettaan oikeudenkäynnissä. Jos syyttäjä kieltäytyy ajamasta vahingonkorvausvaatimusta, asianomistajalla on edelleen oikeus itse jatkaa vaatimuksen ajamista, ja näin yleensä tehdäänkin asianajajan avustamana.
Toisaalta on mahdollisuus esittää korvausvaatimus myöhemminkin, mikäli vahinko ei ole ilmennyt rikosasian käsittelyyn mennessä. Lähtökohtaisesti vaatimus pyritään käsittelemään samassa rikosoikeudenkäynnissä.
Yksityishenkilön on myös määrätyin edellytyksin mahdollisuus saada korvausta rikoksen johdosta kärsimistään vahingoista valtiolta. Yritys tai muu yhteisö voi saada rikosvahinkokorvausta valtiolta vain aivan poikkeustapauksissa. Ylipäätään valtion maksamat korvaukset ovat toissijaisia, sillä rikoksentekijän suorittama korvausmäärä vähennetään valtion korvauksesta. Sama koskee korvausta oikeudenkäyntikuluista.