Teknologian kehitys (mm. digitalisaatio) ja talouden muutokset luovat yrityksille mahdollisuuksia kasvuun ja liiketoiminnan muutoksiin. Yritysjärjestelyt ja yrityskaupat johtavat aina muutoksiin niin organisaation kuin toiminnan rakenteissa, jolloin harkittavaksi tulevat myös uuden organisaation laatu ja laajuus. Uudessa toimintaympäristössä tulee tarve vähentää nykyistä työvoimaa ja toisaalta palkata uusia, toisen toimialan talentteja.
Työnantajalla on liikkeenjohtovaltansa perusteella oikeus päättää miten ja millä tavalla toimintaa harjoitetaan yrityksen vastatessa niin tuotannon, organisaation kuin sijoitustoiminnankin suunnittelusta ja toteuttamisesta. Työlainsäädäntö (mm. Työsopimuslaki, 26.1.2001/55) ei rajoita työnantajan oikeutta lopettaa, supistaa, muuttaa tai laajentaa liiketoimintaa. Tappiollisen toiminnan saa lopettaa ja liikeideaa saa, ja tuleekin, päivittää. Kivijalkakauppaa ei ole pakko säilyttää työntekijän työsuhteen vuoksi, kun verkkokauppa myy paremmin.
Suuressa organisaatiossa yritystoiminnan muutos vaikuttaa lähtökohtaisesti useaan työntekijään työn vähentymisen kohdistuessa erilaisiin tehtävä- ja toimintakokonaisuuksiin, jonka seurauksena työnantajalla on tarve vähentää työvoimaa tietystä tulosvastuullisesta yksiköstä tai tuotantolinjasta. Aikaisemman työvoimatarpeen ollessa 100 yksikköä, tarvitaan yritysjärjestelyjen jälkeen vain puolet.
Työnantajalle on työlainsäädännössä jätetty lähtökohtaisesti harkintavaltaa sen suhteen ketkä samaa työtä tekevistä henkilöistä irtisanottavaksi valikoituvat. Esimerkiksi työsopimuslaki ei sisällä säännöstä irtisanomisjärjestyksestä, vaikkakin valintaa ohjaavat työnantajan velvoite kohdella työntekijöitä tasapuolisesti ja syrjimättä (Työsopimuslaki 2 luku 2 §).
Yhtenä harkintavallan rajoituksena on yhteistoimintamenettelyssä annettava työnantajan selvitys periaatteista, jonka mukaan irtisanomisen kohteeksi joutuvat työntekijät määräytyvät (Laki yhteistoiminnasta yrityksissä, 30.3.2007/334, 8 luku 47 §). Isoissa toimijoissa irtisanomisprosessia edeltää yhteistoimintalaissa säännelty yhteistoimintamenettely, jossa käsitellään mm. kysymykset tarjottavissa olevan työn vähentymisestä olennaisesti.
Irtisanottavien, samaa työtä tekevien työntekijöiden, valinnassa on perusteltua noudattaa yhteistoimintamenettelyssä ilmoitettuja valintakriteerejä, jotta työnantajan ei voida katsoa menetelleen irtisanottavan valinnassa epäasiallisesti (Työsopimuslaki 7 luku 1 §). Epäasiallinen irtisanottavien valinta voi johtaa laittoman irtisanomisen toteamiseen työntekijän riitauttaessa irtisanottavan valinnan.
Yritysjärjestelyprojektit käsittäen mm. yhtiön jakautumiset ja sulautumiset, liiketoimintasiirrot, osakevaihdot sekä muut toimenpiteet yritys- ja omistusrakenteen muuttamiseksi ovatkin usean oikeudenalan yhtymäkohtia, joissa tulee hallita yhtiö-, sopimus-, vero- ja työoikeus yritystoiminnan muutosten toteuttamiseksi.