Monelle oikeudenkäynti on harvinainen tai jopa ainutkertainen tapahtuma elämässä. Oppineellekin ihmiselle oikeudenkäyntiin liittyvät säännöt ja käytetyt ilmaisut voivat olla vieraita. Oikeudenkäynti vaatii erityisosaamista, joka perustuu juristikoulutukseen ja -kokemukseen.
Riitaoikeudenkäynnissä oikeudenkäyntimateriaalin ja tosiseikkojen esittämistä jälkikäteen on rajoitettu. Asianosaisen tulee osata vedota oikeisiin väitteisiin ja todisteisiin käräjäoikeudessa ennen pääkäsittelyä. Oikeudenkäynti on välitön, keskitetty ja suullinen. Seurauksena on, että ilman asiamiestä toimivan asianosaisen on vaikea selvitä riitaoikeudenkäynnistä – varsinkaan voittajana. Tuomari ei voi aktiivisellakaan prosessijohdolla korvata lakimiesavustajan apua.
Rikosasioissakin on usein asianajajan apu tarpeen. Vastikään Edilex uutisoi rikosasian asianomistajasta eli rikoksen uhrista, joka oli jättänyt toimittamatta omat vaatimuksensa kirjallisena käräjäoikeudelle. Hän kertoi vaatimuksensa vasta oikeuden istunnossa. Käräjäoikeus oli ilmoittanut kutsun yhteydessä, että vaatimukset on toimitettava viimeistään tiettyyn päivään mennessä. Kun tämä määräaika laiminlyötiin, käräjäoikeus jätti vaatimukset tutkimatta. Hovioikeus hyväksyi ratkaisun. Tällä asianomistajalla ei tiettävästi ollut lakimiesavustajaa. Hän kärsi mahdollisesti suurenkin oikeudenmenetyksen, koska ei ymmärtänyt oikeudenkäyntisääntöjä.
Vastaanotettuihin oikeudenkäyntikirjelmiin on suhtauduttava tosissaan. On syytä hakea heti asiantuntevaa apua, jos vastaanottaa esimerkiksi haasteen tai kutsun käräjäoikeuteen. Passiiviseksi jättäytyminen tai omaan osaamisensa luottaminen on hyvin riskialtista.
Prosessioikeus ja oikeudenkäyntisäännöt kuuluvat toimistomme osaamisen ytimeen. Oikeudenkäynneissä avustaminen on meille arkipäiväistä.