Vuoden viimeinen blogikirjoituksemme käsittelee joulupukkia. Tuo partasuu on oiva esimerkki siitä, miten lähes mistä tahansa on mahdollista saada aikaiseksi juridinen ongelma. Etenkin amerikkalaisissa oikeussaleissa on nähty joulupukkiin liittyviä riita-asioita, vaikka aivan samanlaista oikeudenkäyntiä ei ole vielä päästy todistamaan, kuten yhdessä kaikkien aikojen suosituimmista jouluelokuvista Susanin kääntymys (Miracle on 34th street). Tuossa elokuvassahan kiistellään oikeudessa asti siitä, onko Macy’s tavaratalon joulupukki Kris Kringle se yksi ainoa oikea.
Tämän kirjoituksen myötä toivotamme samalla rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2019!
Pohjoisnapa, Korvatunturi, Grönlanti…
Länsimaissa joulun kristillinen sanoma on joulupukin johdolla muuttunut kaupallisemmaksi perhejuhlaksi. Pukin virallisesta kotipaikasta ei ole päästy toistaiseksi yksimielisyyteen: Suomessa ajatellaan joulupukin tulevan korvatunturilta ja Rovaniemellä sijaitsee jopa joulupukin oma joulumaa. Toisinaan myös Grönlantia on pidetty partaukon virallisena kotina ja Kanadan valtio puolestaan julisti vuonna 2008, että joulupukki on Kanadan kansalainen, onhan hänellä siellä oma postinumerokin, H0H 0H0. Perinteisesti joulupukin on katsottu asuvan pohjoisnavalla, mikä ei kansainvälisen oikeuden mukaan kuulu yhdellekään valtiolle. Vaikka joulupukin kotimaasta ei ole täyttä yksimielisyyttä ja vaikka punanutun toimintatavat vaihtelevat eri maissa, ajatus on aina sama – joulupukki tuo jouluna koteihin lämpöä ja palkitsee kiltit lapset lahjoilla.
Voisi kuvitella, että uskominen joulupukkiin on jokaisen lapsen – miksei aikuisenkin – oma asia. Kuitenkin myös tästä kovin harmittomalle vaikuttavasta hahmosta on saatu monissa maissa aikaiseksi kriittinen yhteiskuntakeskustelu tai jopa oikeudenkäynti. Muun muassa Saksassa ja Itävallassa aloitettiin 2000-luvun puolivälissä kampanja, jonka tarkoituksena oli saada joulupukki pois joulumarkkinoilta: kampanjan aloittaneet kristilliset ryhmät pelkäävät, että joulupukki vie huomion pois joulun todellisesta sanomasta, Jeesus-lapsen syntymästä. Parhaimmillaan, tai kenties pahimmillaan, joulupukin kehittäjäksi on väitetty virvoitusjuomavalmistaja Coca Colaa, joka vuosittain joulumainonnassaan hyödyntää näkyvästi joulupukkia ja sen vaatteiden punaista väritystä, joka on myös Coca Colan tavaramerkin tunnusväri. Euroopassa joulupukki sen nykyisessä muodossaan yhdistetään usein myös pelkästään Amerikkalaiseen markkinavoimien johtamaan yltäkylläisyyden jouluun. Wienin kaupungintalon tiedottaja on jopa todennut, että joulupukkia kaipaavat voivat mennä sitä Yhdysvaltoihin katsomaan. Samalla kuitenkin unohdetaan, että lasten silmissä eivät kiilu eurot tai dollarit, vaan usko tarinaan mystisestä partaukosta, joka palkitsee vuoden hyvät teot.
Joulupukki amerikkalaisessa oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa
Yhdysvalloissa joulupukki lentää reellään ja tuo lahjat savupiipusta joulupäivän vastaisena yönä. Meillä Suomessa joulupukki kulkee teitä pitkin – joskin toki porojensa vetämänä – ja tulee vieraisille jo jouluaattona, ulko-ovea käyttäen. Ajatus on kuitenkin sama täällä ja Atlantin toisella puolella.
Amerikka omanlaisine oikeusjärjestyksineen on tunnetusti kummallisten oikeudenkäyntien luvattu maa. Lähes asia kuin asia on saatettavissa tuomioistuimen arvioitavaksi, sillä viime kädessä maan korkein oikeus ratkaisee, mikä on vallitseva oikeustila. Edes joulupukki ei ole Yhdysvalloissa säästynyt juridisilta pohdinnoilta.
Yleisin syy joulupukin esiintymiseen yhdysvaltalaisessa tuomioistuimessa on perustuslain ensimmäisen lisäyksen kaksi uskonnonvapauteen liittyvää lauseketta, joiden mukaan Yhdysvaltain hallitus ei saa muun muassa suosia yhtä uskontoa toisen kustannuksella. Tällaisissa tapauksissa arvioitavaksi yleensä tulee sellaisen joulukuvaelman hengellisyys suhteessa maallisuuteen, missä seimen ohella esiintyy myös joulupukki. Ensimmäisen kerran maan korkein oikeus otti kantaa joulupukkiin uskontoväritteisenä hahmona vuonna 1984 tapauksessa, joka tunnetaan nimellä Lynch v. Donnelly. Ongelma oli kaupungin maalla oleva jouluaiheinen kuvitus, jossa esiintyivät muun muassa joulupukki, porojen vetämä reki, joulukaramellit sekä seimi. Korkein oikeus päätyi äänestämään asiassa 5-4 sen puolesta, ettei kyseinen kuvitus ollut vastoin Yhdysvaltojen perustuslakia: joulupukki maallisena hahmona oli riittävä vastapaino seimen kristilliseen viestiin.
Erikoisista joulupukkiaiheisista kanteista ja oikeustieteellisessä kirjallisuudessa esiintyneistä pohdiskeluista mainittakoon muutama muukin esimerkki: Joulupukkia on syytetty työturvallisuusmääräysten rikkomisesta, kun hän sujahtaa ihmisten koteihin hallitsemattomasti savupiipun kautta. Joulupukin tonttujen työsopimusehtoja on epäilty lainvastaiseksi, eikä luotettavaa selvitystä ole saatu myöskään apurien työkelpoisuudesta ikänsä puolesta. New Jerseyssä eräs mies yritti tuloksetta vaihtaa nimensä Santa Clauseksi oikeusteitse ja myöhemmin newjerseylainen syyttäjä yritti todistaa aidon ja oikean joulupukin olemassaolon – tuloksetta.
Joulupukki lain varjossa
Jos joulupukin toimintatavat otettaisiin todella juridisen tarkastelun kohteeksi, saattaisi pukki joutua vastaamaan erilaisiin syytteisiin valtiosta riippuen. Yhdysvalloissa joulupukki kapuaa taloihin savupiipun kautta ja sinänsä yleensä kutsumatta, jolloin pukkia voitaisiin syyttää laittomasta tunkeutumisesta toisen pihamaalle ja kotiin. Suomessa vastaavaa syytettä ei voisi tehdä, sillä joulupukki kulkee kutsuttuna ulko-ovesta.
Lisäksi joulupukin matkaamista ilmateitse rekensä kanssa voidaan arvostella kansainvälisten ilmailusäännösten perusteella: paitsi että reki tuskin täyttää ilmailuun sopivalta koneelta vaadittuja kriteerejä, ei pukki myöskään pyydä lupaa lentäessään ilmatilasta toiseen. Suomessa joulupukin uskotaan viilettävän maitse kodista toiseen, missä piilee myös joitain ongelmia. Ottaen huomioon partaukon kiireisen aikataulun, pukki tuskin noudattaa muun muassa määrättyjä nopeusrajoituksia. Näin ollen joulupukki syyllistynee yhden yön aikana useampaan törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen.
Täysin huomiotta ei voida jättää edes sitä, ettei joulupukki maksa kuljettamistaan tavaroista tullimaksuja puhumattakaan mahdollisista verotuksellisista kysymyksistä. Toisaalta joulupukilla itsellään olisi myös mahdollisuus kanteen nostamiseen: joulunaikaan kauppakeskukset täyttyvät joulupukkia matkivista punanutuista, joista kaikilla ei varmasti ole sen aidon ja oikean joulupukin hyväksyntää.
Yhteistyöterveisin
Asianajotoimisto Impola Oy