Suomessa tietyillä aloilla ei ole riittävää tarjontaa työntekijöistä, mikä korostuu väestön ikääntyessä. Työntekijän oleskeluluvan nojalla ulkomaalainen henkilö voi oleskella Suomessa työnteon perusteella.
Työntekijän oleskeluluvasta säädetään ulkomaalaislain (30.4.2004/301) 5 luvussa. Työperusteista oleskelulupaa voi hakea henkilö, joka on tulossa Suomeen suomalaisen tai Suomessa toimivan työnantajan palvelukseen. Tällöin edellytyksenä on työsopimuksen solmiminen tai sitovan työtarjouksen vastaanottaminen.
Työnantajalla on keskeinen rooli työntekijän oleskeluvan hakemisessa. Työnantajan tulee liittää oleskelulupahakemukseen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, vakuutus työehtojen lain- ja työehtosopimuksen mukaisuudesta sekä työ- ja elinkeinotoimiston niin vaatiessa selvitys kyvystä huolehtia työnantajavelvoitteista.
Työntekijän oleskeluluvan hakeminen on kaksivaiheinen. Ensin työ- ja elinkeinotoimisto antaa osapäätöksen, jossa arvioidaan työvoimapoliittisia edellytyksiä. Arvioitavaksi tulee, onko haettavaan tehtävään saatavissa työvoimaa kohtuullisessa ajassa Suomessa tai EU/ETA-alueella, onko hakijan toimeentulo turvattu maassa oleskelun aikana, ovatko työsopimuksen ehdot lain ja sovellettavan työehtosopimuksen mukaiset sekä suoriutuuko työnantaja työnantajavelvoitteistaan. Lisäksi työ- ja elinkeinotoimiston on harkittava työntekijän erityisiä edellytyksiä, joita voi olla hygieniapassin tai ajokortin vaatiminen kyseisessä tehtävässä.
Työ- ja elinkeinotoimiston osapäätöksen jälkeen Maahanmuuttovirasto tekee lopullisen päätöksen työntekijän oleskeluluvasta. Maahanmuuttoviraston on arvioitava yleisten edellytysten toteutuminen työntekijän oleskeluluvan myöntämiselle, jotka koskevat mahdollisia rikoksia ja maahantulosäännösten kiertämistä. Työntekijän työnteko-oikeus alkaa oleskeluluvan myöntämisestä.
Työnantajalla on velvollisuuksia ulkomaalaisen henkilön palkkaamisessa. Työnantajan tulee varmistua siitä, että palvelukseen tulevalla ja palveluksessa olevalla ulkomaalaisella on työnteko-oikeus. Tiedot ulkomaalaisista työntekijöistä ja työnteko-oikeuksien perusteista on myös säilytettävä työpaikalla. Lisäksi työnantajalla on tiettyjä tiedonantovelvollisuuksia työ- ja elinkeinotoimistolle sekä työntekijöiden edustajalle työpaikalla.
Työnantajavelvoitteiden rikkomisesta voi aiheutua seurauksia. Työnantaja syyllistyy ulkomaalaisrikkomukseen, mikäli tahallaan tai huolimattomuudesta pitää palveluksessaan ulkomaalaisen, jolla ei ole työnteko-oikeutta taikka antaa viranomaiselle virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja esimerkiksi työnteon ehdoista. Maahanmuuttovirasto voi määrätä seuraamusmaksun työnantajalle, joka työllistää laittomasti maassa oleskelevan henkilön.