Koronavirus on ollut osana suomalaisten arkea jo vuoden päivät. Sanat altistuminen, karanteeni ja eristys ovat tulleet monille tutuiksi, mutta seuraamukset esimerkiksi karanteenin rikkomisesta ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Rikoslaissa on huomioitu henkilön vastuu tartuntatautien leviämisen estämisessä säätämällä terveydensuojelurikkomuksesta. Terveydensuojelurikkomus voi seurata esimerkiksi koronakaranteenipäätöksen tai koronaa sairastavan eristyksen rikkomisesta.
Viruksen leviämisen estämiseksi viranomaiset voivat asettaa henkilön joko tartuntatautilaissa säädettyyn viralliseen karanteeniin tai eristykseen. Virallinen karanteeni tarkoittaa tartuntatautilääkärin asettamaa karanteenipäätöstä silloin, kun henkilö on altistunut tartuntataudille. Eristys taas tarkoittaa sitä, että tartuntatautiin sairastunut henkilö asetetaan eristyksiin terveistä ihmisistä tartuntatautilääkärin määräyksellä. Sekä virallisen karanteenin että eristyksen rikkomisesta voi seurata rikoslain mukaan rangaistus terveydensuojelurikkomuksesta (rikoslaki 44 luvun § 2). Virallisesta karanteenista on tärkeää erottaa omaehtoinen karanteeni, joka perustuu henkilön vapaaehtoisuuteen. Omaehtoisen karanteenin rikkomisesta ei seuraa rangaistusta.
Rikoslain mukaan terveydensuojelurikkomukseen voidaan tuomita se, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta rikkoo tartuntatautilain mukaista karanteenia tai eristystä. Terveydensuojelurikkomuksesta voidaan määrätä sakkoa tai vankeutta enintään kolme kuukautta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan virallisessa karanteenissa henkilön tulee välttää lähikontaktia oman talouden ulkopuolisiin ihmisiin, sekä olla menemättä esimerkiksi töihin, kouluun, kauppaan, apteekkiin, harrastuksiin tai yleisötilaisuuksiin. Näin ollen altistunut henkilö, joka on tartuntatautilääkärin toimesta määrätty viralliseen karanteeniin 14 päiväksi, voidaan tuomita terveydensuojelurikkomuksesta sakkoon tai vankeuteen, mikäli hän rikkoo karanteenimääräyksen ohjeita tämän ajanjakson aikana esimerkiksi menemällä kauppaan. Tartuntatautiin sairastuneen eristyksen pituuden määrittelee tartuntatautilääkäri, jolloin terveydensuojelurikkomus seuraa eristyksen rikkomisesta sen keston ajan. Eristykseen määrätyn henkilön tulee pysytellä erillään muista ihmisistä ja noudattaa samoja ohjeita, kuin virallisessa karanteenissa.
Koronavirukselle altistuneen tai tautia sairastavan ei siis kannata vähätellä viranomaisten antamia päätöksiä karanteenista tai eristyksestä, vaikka olisi hyvävointinen tai oireeton. Päätösten rikkominen voi johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen.
Helsingissä 26.2.2021
Inkeri Koski