Koronavirus

Kuluttajariitalautakunnan ratkaisut koskien koronaviruspandemiaa ja sopimusten peruuttamista

Kuluttajariitalautakunta on 6.5.2021 antanut kaksi koronavirukseen liittyvää ratkaisua: ensimmäinen ratkaisu koskee majoituspalvelun peruuttamista koronaviruksen vuoksi ja sopimusehtojen kohtuuttomuutta (D/2739/35/2020) ja toinen ratkaisu koskee koiranäyttelyn peruuttamista koronaviruksen vuoksi ja ilmoittautumismaksun palautusta (D/1784/36/2020).

Ensimmäisessä tapauksessa on kyse kuluttajan oikeudesta peruuttaa Ylläksen hiihtokeskuksen laskettelurinteessä sijaitseva majoitus. Kuluttaja on vaatinut majoituspalvelusta maksamansa hinnan palauttamista kokonaisuudessaan vedoten Uudenmaan alueen liikkumisrajoituksiin sekä siihen, että majoituspalvelu ei olisi Ylläksen rinteiden sulkeuduttua vastannut sovittua. Osapuolet ovat erimielisiä peruuttamisen syistä, peruutushetkestä ja siitä, voiko elinkeinonharjoittaja kieltäytyä palauttamasta majoituksesta maksettua määrää sopimusehtojensa nojalla.

Kuluttaja oli sopinut 29.9.2019 elinkeinonharjoittajan kanssa majoituksesta Yllästunturilla 9.–13.4.2020. Majoituksen hinta neljältä vuorokaudelta oli yhteensä 1 190 euroa. Ylläksen hiihtokeskus tiedotti 20.3.2020 sulkevansa hissit koronaviruksen vuoksi 27.3.2020. Kuluttaja peruutti sopimuksen 21.3.2020. Majoitus peruutettiin ennen kuin liikkumista Uudenmaan rajojen yli oli rajoitettu 28.3.–19.4.2020. Elinkeinonharjoittaja on kieltäytynyt maksun palautuksesta vedoten sopimusehtoihinsa, joiden mukaan maksuja ei palauteta, jos peruutus tapahtuu myöhemmin kuin 30 päivää ennen majoitusvarauksen alkamista.

Elinkeinonharjoittajan varaus- ja peruutusehdoissa todetaan, että jos varauksen alkamiseen on vähemmän kuin 30 päivää, varaus on sitova eikä peruutus tai mahdollisten maksujen palautus ole mahdollista. Mikäli peruutus tapahtuu myöhemmin kuin 30 päivää ennen varauksen alkamista perhepiirissä sattuneen vakavan sairaus- tai kuolemantapauksen johdosta, on asiakkaalla oikeus saada takaisin maksamansa summa vähennettynä 10 prosentilla. Tässä tapauksessa varauksen alkamiseen oli vähemmän kuin 30 päivää eikä käsillä ollut perheenjäsenen vakava sairastuminen tai kuolemantapaus ennen varauksen alkamista. Kuluttajariitalautakunta toteaa, että kuluttajan majoituksesta maksama määrä ei tapauksessa tule sopimusehtojen mukaan palautettavaksi miltään osin. Kuluttaja on pitänyt sopimusehtoja kohtuuttomina.

Kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n mukaan, jos kuluttajansuojalaissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella, jollei 2 §:stä muuta johdu, tai se voidaan jättää huomioon ottamatta. Sopimuksen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat. Kohtuuttomuusarviointi on kokonaisharkintaa. Kohtuuttomuutta arvioitaessa merkitystä on esimerkiksi peruutuksen syyllä ja sen odottamattomuudella.

Elinkeinonharjoittajan mukaan kuluttaja olisi voinut käyttää majoituspalvelua normaalisti, eikä Ylläksen laskettelurinteistä vastaavan elinkeinonharjoittajan palveluilla ollut asiassa merkitystä. Kuluttaja katsoo, että palvelu ei rinnepalveluiden sulkeuduttua vastannut markkinoitua majoituspalvelua Ylläksen rinteessä. Kuluttajariitalautakunta pitää tapauksessa ilmeisenä, että Yllästunturin rinnepalvelut olivat kuluttajan hankkiman majoituksen kannalta keskeisessä asemassa, mikä vastasi myös majoituksen markkinoinnin perusteella välittynyttä käsitystä majoituksen pääasiallisesta käyttötarkoituksesta. Ylläksen rinnepalveluiden sulkeuduttua kuluttaja ei olisi koronaviruspandemian vuoksi voinut saada majoitussopimukseen välittömästi kytköksissä olevaa rinnepalvelua hyväkseen.

Sopimusta tehtäessä vallinneet olosuhteet olivat muuttuneet koronaviruspandemian vuoksi sopimuksen solmimisen jälkeen. Kyse on ollut kuluttajasta riippumattomasta olosuhteiden muuttumisesta, joka ei ollut sopimuksen solmimishetkellä osapuolten ennakoitavissa. Myös myöhemmin voimaan tulleet liikkumisrajoitukset olisivat tosiasiassa estäneet käyttämästä majoituspalvelua suunniteltuna ajankohtana, sillä kuluttaja ei olisi päässyt liikkumaan Uudenmaan ulkopuolelle. Kuluttajariitalautakunnan mukaan liikkumisrajoitukset on otettava huomioon kohtuullisuusarvioinnissa.

Kuluttajariitalautakunta katsoo, että majoituspalvelun peruuttamisehdot johtavat tässä tapauksessa kohtuuttomuuteen kuluttajan kannalta ja sopimusta tulee sovitella. Lautakunta pitää kohtuullisena, että kuluttajan vastattavaksi jää tässä tapauksessa puolet majoituksesta maksetusta määrästä. Elinkeinonharjoittajan tulee siten palauttaa kuluttajalle 595 euroa.'

Toisessa tapauksessa on kyse elinkeinonharjoittajan järjestämästä koiranäyttelystä, johon kuluttaja oli ilmoittautunut ja maksanut 101,90 euron ilmoittautumismaksun. Elinkeinonharjoittaja on peruuttanut koiranäyttelyn vedoten Suomen Kennelliitto ry:n ohjeeseen, jonka mukaan kaikki näyttelyt, kilpailut ja kokeet on peruttava koronavirustilanteen vuoksi. Elinkeinonharjoittaja palautti 101,90 euron ilmoittautumismaksusta kuluttajalle 69 euroa. Siitä, että elinkeinonharjoittajalla on oikeus pidättää osa ilmoittautumismaksusta näyttelyn peruuntuessa, ei ollut sovittu. Asiassa on riitaa siitä, onko elinkeinoharjoittajan palautettava ilmoittautumismaksu kokonaisuudessaan. Kuluttaja vaatii koko ilmoittautumismaksun palauttamista. Kuluttajan mukaan on kohtuutonta, että kolmasosa ilmoittautumismaksusta pidätettiin elinkeinonharjoittajan omien kulujen kattamiseksi.

Tässä tapauksessa elinkeinonharjoittaja ei ole voinut täyttää sopimusta ja tarjota kuluttajalle sovittua sekä maksettua palvelua. Kuluttajariitalautakunta toteaa, että kuluttajalla on oikeus saada palvelusta maksamansa hinta kokonaisuudessaan takaisin, jos elinkeinonharjoittaja ei täytä tai ei voi täyttää omaa suoritusvelvollisuuttaan ja tarjota kuluttajalle sovittua palvelua. Sama pätee myös silloin, kun sopimussuoritus estyy ylivoimaisen esteen, kuten koronaviruspandemian, vuoksi. Elinkeinonharjoittaja kantaa riskin siitä, ettei voi jostain syystä täyttää suoritustaan, jollei muuta ole sovittu.

Maksun pidättäminen on vastoin sopimusoikeudessa noudatettavaa pääsääntöä, jonka mukaan sopijapuolen on palautettava toisen osapuolen suoritus, jos oma suoritus jää täyttämättä. Kuluttajariitalautakunta katsoo, että kuluttajalle tulee palauttaa ilmoittautumismaksu kokonaisuudessaan.

Kuluttajariitalautakunnan ratkaisut ovat suosituksia, eivätkä ole täytäntöönpantavissa kuten tuomioistuinten antamat ratkaisut.

 

Helsingissä 10.11.2021

Kia Sironen

Kreikkaan matkustaneet matkustajat majoitettiin matkapaketista poiketen ensimmäiseksi yöksi toiseen hotelliin – oikeus hinnanalennukseen

Kuluttajariitalautakunta on 19.7.2021 antanut ratkaisun koskien kuluttajan oikeutta hinnanalennukseen matkapaketin sisällön poiketessa sovitusta (D/6428/35/2019).

Matkustajat olivat matkanjärjestäjän järjestämällä matkalla Kreikassa 22.–29.9.2019. Matkan hinta oli yhteensä 1 588 euroa. Matkapakettiin kuuluva hotelli oli ylivarattu, minkä vuoksi matkustajat majoitettiin matkapaketista poiketen ensimmäiseksi yöksi toiseen hotelliin. Matkanjärjestäjä tarjosi hyvityksenä ensimmäisen yön hotellimuutoksesta 23 euroa matkustajaa kohden sekä taksikulut 11 euroa. Matkustajat eivät pitäneet hyvitystä riittävänä, vaan vaativat pilalle menneestä lomasta 200 euron hyvitystä sisältäen 11 euron taksikulut.

Matkustajien mukaan molemmissa hotellihuoneissa oli lisäksi homeongelma. Tästä matkustajat reklamoivat vasta matkan jälkeen. Matkapalveluyhdistelmistä annetun lain (matkapakettilaki) 4 luvun 21 §:n mukaan matkanjärjestäjän suorituksessa on virhe, jos matkapalvelut eivät vastaa sitä, mitä on sovittu. Matkapakettilain 4 luvun 22 §:n mukaan matkustajan on ilmoitettava matkanjärjestäjälle virheestä olosuhteet huomioon ottaen ilman aiheetonta viivytystä.

Kreikan matkustajat ilmoittivat matkanjärjestäjälle hotellihuoneessa havaitsemistaan puutteista vasta matkan jälkeen. Kuluttajariitalautakunta katsoi, että matkustajat eivät ilmoittaneet hotellihuoneen puutteista ilman aiheetonta viivytystä. Matkustajat ovat sen vuoksi menettäneet oikeutensa vedota hotellihuoneen mahdolliseen virheeseen.

Matkustajat vaativat hyvitystä myös sillä perusteella, että hotellissa, jossa heidän piti majoittua alkuperäisen suunnitelman mukaisesti jo 22.9.2019, oli käsillä ylivaraustilanne, minkä vuoksi matkustajat yöpyivät ensimmäisen yön toisessa hotellissa. Matkustajien kertoman mukaan matkan ensimmäinen päivä oli majoitukseen liittyvien epäselvyyksien vuoksi pilalla. Matkustajien kertoman mukaan myöskään sovittua kuljetusta ei korvaavalle hotellille järjestynyt, vaan heidän oli matkustettava majoituspaikkaan pitkän odotusajan jälkeen itse hankkimallaan kyydillä.

Matkapakettilain 4 luvun 28 §:n mukaan matkustajalla on oikeus asianmukaiseen hinnanalennukseen siltä ajalta, jolloin matkanjärjestäjän suorituksessa on ollut virhe, jollei matkanjärjestäjä osoita, että virhe johtuu matkustajasta. Asiassa esitetyn perusteella matka ei ole ensimmäisen yöpymisen osalta vastannut sovittua. Kuluttajariitalautakunta katsoo, että matkanjärjestäjän palvelua on näiltä osin pidettävä matkapakettilaissa ja yleisissä matkapakettiehdoissa tarkoitetulla tavalla virheellisenä ja täten matkustajalla on oikeus asianmukaiseen hinnanalennukseen siltä ajalta, jolloin matkanjärjestäjän suorituksessa on ollut virhe.

Matkapakettilain esitöiden mukaan hinnanalennusta laskettaessa lähtökohtana on matkapaketin kokonaishinta, eikä virheen sisältäneen yksittäisen matkapalvelun hinta. Täten hinnanalennuksen määrä voi ylittää virheellisen osasuorituksen taloudellisen arvon eli hyvitys voi olla hotelliyön todellisesta hinnasta poikkeava. Kun virheen merkitys on ajallisesti rajallinen tai koskee vain osaa matkapalvelusta, voi matka olla muilta osin virheetön eikä matkustaja ole niiltä osin oikeutettu hyvitykseen. Ajallisesti rajallinenkin puute tai häiriö sopimussuorituksessa taikka sen kohdistuminen vain osaan matkapalvelusta voi kuitenkin olla merkittävä ja vaikuttaa matkaan kokonaisuutena. Tämän vuoksi virhettä vastaavan hinnanalennuksen määrä voi olla suhteellisesti suurempi kuin puutteen tai häiriön ajallinen tai muunlainen osuus koko matkapalvelusta on.

Asiassa esitetyin perustein kuluttajariitalautakunta katsoi, että ratkaisukäytännön mukainen 10 prosentin hinnanalennus matkan kokonaishinnasta oli myös tässä tapauksessa asianmukainen ja virhettä vastaava. Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että matkanjärjestäjä maksaa matkustajille 158 euron hinnanalennuksen ja korvaa taksikuluista 11 euroa.

Kuluttajariitalautakunnan ratkaisut ovat suosituksia, eivätkä ole täytäntöönpantavissa kuten tuomioistuinten antamat ratkaisut.

 

Helsingissä 10.11.2021

Kia Sironen

Terveydensuojelurikkomus ja koronavirus

Koronavirus on ollut osana suomalaisten arkea jo vuoden päivät. Sanat altistuminen, karanteeni ja eristys ovat tulleet monille tutuiksi, mutta seuraamukset esimerkiksi karanteenin rikkomisesta ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Rikoslaissa on huomioitu henkilön vastuu tartuntatautien leviämisen estämisessä säätämällä terveydensuojelurikkomuksesta. Terveydensuojelurikkomus voi seurata esimerkiksi koronakaranteenipäätöksen tai koronaa sairastavan eristyksen rikkomisesta.

Viruksen leviämisen estämiseksi viranomaiset voivat asettaa henkilön joko tartuntatautilaissa säädettyyn viralliseen karanteeniin tai eristykseen. Virallinen karanteeni tarkoittaa tartuntatautilääkärin asettamaa karanteenipäätöstä silloin, kun henkilö on altistunut tartuntataudille. Eristys taas tarkoittaa sitä, että tartuntatautiin sairastunut henkilö asetetaan eristyksiin terveistä ihmisistä tartuntatautilääkärin määräyksellä. Sekä virallisen karanteenin että eristyksen rikkomisesta voi seurata rikoslain mukaan rangaistus terveydensuojelurikkomuksesta (rikoslaki 44 luvun § 2). Virallisesta karanteenista on tärkeää erottaa omaehtoinen karanteeni, joka perustuu henkilön vapaaehtoisuuteen. Omaehtoisen karanteenin rikkomisesta ei seuraa rangaistusta.

Rikoslain mukaan terveydensuojelurikkomukseen voidaan tuomita se, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta rikkoo tartuntatautilain mukaista karanteenia tai eristystä. Terveydensuojelurikkomuksesta voidaan määrätä sakkoa tai vankeutta enintään kolme kuukautta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan virallisessa karanteenissa henkilön tulee välttää lähikontaktia oman talouden ulkopuolisiin ihmisiin, sekä olla menemättä esimerkiksi töihin, kouluun, kauppaan, apteekkiin, harrastuksiin tai yleisötilaisuuksiin. Näin ollen altistunut henkilö, joka on tartuntatautilääkärin toimesta määrätty viralliseen karanteeniin 14 päiväksi, voidaan tuomita terveydensuojelurikkomuksesta sakkoon tai vankeuteen, mikäli hän rikkoo karanteenimääräyksen ohjeita tämän ajanjakson aikana esimerkiksi menemällä kauppaan. Tartuntatautiin sairastuneen eristyksen pituuden määrittelee tartuntatautilääkäri, jolloin terveydensuojelurikkomus seuraa eristyksen rikkomisesta sen keston ajan. Eristykseen määrätyn henkilön tulee pysytellä erillään muista ihmisistä ja noudattaa samoja ohjeita, kuin virallisessa karanteenissa.

Koronavirukselle altistuneen tai tautia sairastavan ei siis kannata vähätellä viranomaisten antamia päätöksiä karanteenista tai eristyksestä, vaikka olisi hyvävointinen tai oireeton. Päätösten rikkominen voi johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen.  

 

Helsingissä 26.2.2021

Inkeri Koski