Puolisoiden keskinäisen testamentin laadinnassa tulee olla huolellinen

Kesä alkaa hiljalleen kääntyä syksyyn, mikä tarkoittaa luonnollisesti henkilöstömme lomien päättymistä. Tuomioistuimissa ollaan oltu töissä myös lomien aikana, mikä ilmenee useista ennakkoratkaisuista, joita muun muassa korkein oikeus on antanut.

Ennakkoratkaisussa KKO 2017:49 korkein oikeus joutui ottamaan kantaa aviopuolisoiden välisen keskinäisen testamentin tulkintaan, kun testamentissa ei ollut toissijaismääräystä.

Toissijaismääräyksellä voidaan testamentissa määrätä, kenelle omaisuus tulee jakaa lesken kuoltua. Usein toissijaismääräyksellä määrätään, että omaisuus tulee lesken kuoleman jälkeen jakaa molempien puolisoiden laillisten perillisten kesken. Yhtenä kysymyksenä tapauksessa olikin se, pitäisikö testamenttia toissijaismääräyksen puuttumisesta huolimatta tulkita siten, että ensiksi kuolleen puolison perillisillä olisi oikeus perintöön?

Korkeimman oikeuden ratkaisussa vahvistettiin, että ilman toissijaismääräystä omaisuus jaetaan lesken kuoltua hänen perillisilleen. Ensiksi kuolleen puolison perillisillä ei tällöin ole oikeutta kuin vain omiin lakiosiinsa. Tämä tarkoittaa, että ensiksi kuolleen puolison perilliset eivät pahimmassa tapauksessa saa lainkaan perintöä vanhemmaltaan, mikäli eivät esitä lakiosavaatimusta heti ensin kuolleen perillisen jälkeen.

Tapaus osoittaakin, että testamenttia tehtäessä tulee olla huolellinen, jotta testamentintekijän tahto tosiasiassa toteutuu ja perinnönjako voidaan toteuttaa ilman kalliita ja pitkiä oikeudenkäyntejä testamentin tulkinnasta. Huonosti tehty testamentti voi helposti johtaa siihen, että perintö jaetaan vastoin testamenttaajan tahtoa. Testamenttia laadittaessa kannattaakin kääntyä asiantuntevan tahon puoleen.