Asianosainen ei saa vapaasti hakea muutosta käräjäoikeuden tuomioon, johon hän on tyytymätön. Hovioikeuden käsittely vaatii jatkokäsittelyluvan. Vuodesta 2015 lähtien myös lapsiasiat ovat vaatineet jatkokäsittelyluvan.
Korkein oikeus on toistuvasti käsitellyt kysymystä, milloin jatkokäsittelylupa olisi tullut myöntää, kun hovioikeus ei ole sitä myöntänyt. KKO on antanut hiljattain tästä kysymyksestä jälleen yhden ratkaisun: KKO 2017:54.
Jutun taustalla oli kahden lapsen äidin ja isän huollon ja tapaamisoikeuden vahvistettu päätös, jossa isä sai yksin lasten huoltajuuden ja äiti vähitellen laajenevan tapaamisoikeuden. Korkeimman oikeuden selosteen perusteella jokin meni kuitenkin pieleen päätöksen toteutumisessa: Kun lapset olivat ensi kertaa äidin luona itsenäisesti, hän ei palauttanut näitä ajoissa isälleen, vaan 3,5 tuntia myöhässä. Äiti perusteli tointaan pahoinpitelyepäilyllä. Sen jälkeen isä ei enää luovuttanut lapsia tapaamisiin äidin kanssa muutoin kuin valvotusti.
Jutun taustatapahtumat kertovat hyvin, miten lapsia koskevissa kiistoissa osapuolia ja toimijoita on kaksi. Tässä tapauksessakin kumpikin vain, isä tai äiti, olisi voinut toimia toisin, jolloin tätä tuomioistuinjuttua ei olisi välttämättä syntynyt ollenkaan. Luottamuspula heidän välillään oli kuitenkin liian suuri.
Äiti vei asian uudestaan käräjäoikeuteen päätöksen täytäntöönpanojuttuna vaatien lasten tapaamista itsenäisesti. Käräjäoikeus hylkäsi kokonaan äidin hakemuksen ja vahvisti äidin ja lasten tapaamisoikeuden olevan toistaiseksi vain valvottuna.
Äiti valitti hovioikeuteen, joka ei antanut jatkokäsittelylupaa. Korkeimman oikeuden mukaan olisi pitänyt, koska käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuudesta syntyi epäilys ja oli myös painava syy käsitellä asiaa hovioikeudessa. KKO viittasi esimerkiksi tiettyihin asianosaisten tuomioistuimessa ja sovittelussa antamiin lausumiin, miten tulevaisuudessa voitaisiin toimia. KKO totesi myös, että asian perus- ja ihmisoikeuskytkentä vaatii näissä olosuhteissa jatkokäsittelylupaa. Hovioikeuden perusteluja luvan myöntämättä jättämiselle ei selosteista ilmene.
Korkein oikeus kavensi linjauksellaan hovioikeuden mahdollisuuksia estää muutoksenhaku lapsen tapaamisoikeutta koskevassa asiassa. Asianosainen pääsee siis helpommin lasta koskevassa asiassaan hovioikeuteen.