Osakeyhtiölain mukaisesti osakkeenomistaja voi nostaa kanteen yleisessä tuomioistuimessa, jos haluaa, että osakeyhtiön yhtiökokouksen päätös julistetaan pätemättömäksi tai mitättömäksi. Kyse voi olla esimerkiksi päätöksen muotovirheestä tai sisällöllisestä lainvastaisuudesta. Samankaltaista sääntelyä moitekanteesta ja mitättömyydestä on myös asunto-osakeyhtiölaissa.
Pätemättömäksi tai mitättömäksi julistamisen vaatiminen on raskas väline osakkeenomistajan oikeussuojan toteuttamiseksi. Kyse on riita-asiasta käräjäoikeudessa, joten osapuolilla on kuluriski vastapuolen oikeudenkäyntikuluista.
Edilex.fi uutisoi hiljattain yhden osakkeenomistajan nostamasta kahden saman yhtiökokouksen päätöksen moite- ja mitättömyyskanteesta pienehkössä osakeyhtiössä. Vaatimukset hylättiin kokonaan sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa. Osakkeenomistajan tuli maksaa vastaajaosakeyhtiön oikeudenkäyntikulut kokonaan.
Osakkeenomistajan puolesta oli yhtiökokouksessa mm. vaadittu vähemmistöosingon maksamista. Kuten Edilex uutisoi, yhtiö ei harjoittanut voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa, vaan yhtiö hallitsi kiinteistöjä, joiden käyttöön osakkeet tuottivat oikeuden. Yhtiö peri osakkeenomistajilta kiinteistön hallitsemista varten vuosimaksua ja toimi käytännössä kuten keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö. Tällaisessa tilanteessa vähemmistöosinko, jonka määrä olisi ollut kanteen nostaneelle osakkeenomistajalle vain alle 80 euroa (vähennettynä pääomaverolla), oli esityksenä erikoinen ja epätarkoituksenmukainen. Kuten käräjäoikeus tuomiossaan totesi: Osingonjako – myös vähemmistöosingonjako – tarkoittaisi, että yhtiö palauttaisi osan perimistään vuosimaksuista osakkaille ja joutuisi sitten seuraavana tilikautena perimään korotettua vuosimaksua kompensoimaan jaetun osingon.
Käräjäoikeus totesi, että kaikki kokouksen johtamisessa ei mennyt täsmälleen niin sanotusti oppikirjan mukaan. Olennaista on, että nämä menettelyvirheet eivät olleet asiallisesti merkityksellisiä. Päätökset eivät olisi muodostuneet toisenlaisella muodollisella menettelyllä erilaisiksi, eivätkä ne loukanneet osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta.
Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun ja perustelut kokonaan sellaisenaan.
Tapaus opettaa, että moitekannetta tulisi käyttää harkiten: Aivan merkityksettömien asioiden takia moitekanteisiin ei tule ryhtyä. On ymmärrettävää, että osakkeenomistajien kesken voi syntyä erinäistä hankausta, konfliktia ja ihmiset voivat kokea kokousmenettelyn ikävänä. Lakimiesavustajien vastuulla on neuvoa asiakkaitaan siten, ettei tapahtumien perusteella ryhdytä ylimitoitettuihin ja asiakkaalle taloudellisesti vahingollisiin oikeudenkäyntitoimiin.