Työsopimuslain 3 luvun 3 §:n mukaan työntekijä ei saa tehdä sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka työn luonne ja työntekijän asema huomioon ottaen ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Tämä kilpailukielto sitoo työntekijää työsuhteen ajan. Jos työnantaja haluaa, että kilpailukielto on voimassa myös työsuhteen päättymisen jälkeen, on solmittava erillinen kilpailukieltosopimus.
Kilpailukieltosopimus on vapaamuotoinen sopimus työnantajan ja työntekijän välillä. Sopimuksen tarkoituksena on rajoittaa työntekijän oikeutta siirtyä kilpailijalle töihin tai harjoittaa itse kilpailevaa toimintaa työsuhteen päättymisen jälkeen. Kilpailukieltosopimus voidaan tehdä joko työsuhteen alkaessa tai sen aikana.
Kilpailukieltosopimuksesta säädetään työsopimuslain 3 luvun 5 §:ssä. Lain mukaan sopimus voidaan tehdä vain työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä. Erityisen painavan syyn arvioinnissa on huomioitava muun muassa työnantajan toiminnan laatu ja se, onko työnantajalla erityinen tarve suojata liike- tai ammattisalaisuuksiaan. Myös työntekijän asemalla tai työn luonteella voi olla arvioinnissa merkitystä. Mitä enemmän työntekijä on tekemisissä salassa pidettävien tietojen kanssa, sitä helpommin kilpailukieltosopimuksen olemassaololle voidaan löytää painavia perusteita.
Työsopimuslain mukaan kilpailukieltosopimus voidaan solmia pääsääntöisesti enintään kuuden kuukauden ajaksi. Mikäli työntekijä saa kohtuullisen korvauksen kilpailukieltosopimuksesta aiheutuneesta haitasta, on mahdollista pidentää kilpailukiellon voimassaoloaikaa enintään vuodeksi. Tällä hetkellä työntekijälle ei siis tarvitse maksaa korvausta alle kuuden kuukauden pituisesta kilpailukieltosopimuksesta.
Vuoden 2020 marraskuussa annettiin hallituksen esitys eduskunnalle kilpailukieltosopimuksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi. Hallituksen esityksessä esitetään, että työnantajan maksuvelvollisuus ulotetaan koskemaan kaikkia kilpailukieltosopimuksia riippumatta sopimuksen pituudesta. Korvauksen määrä olisi 40 % työntekijän normaalista kuukausipalkasta, kun kilpailukieltosopimus olisi voimassa enintään kuusi kuukautta. Tätä pidempien kilpailukieltosopimusten osalta maksuvelvollisuus olisi 60 % normaalista kuukausipalkasta. Korvausta tulisi maksaa koko rajoitusajalta.
Lisäksi säädettäisiin työnantajan oikeudesta irtisanoa kilpailukieltosopimus työsuhteen kestäessä, jos olosuhteiden muuttuessa sopimusta ei enää nähtäisi tarpeelliseksi. Työsuhteen lakattua irtisanominen ei olisi enää mahdollista. Muutosten on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2022.
Helsingissä 12.2.2021
Anette Enroos